Kaskisten Navigaatioseura r.y.
Historiikki seuran 40-vuotisjuhlaan koonnut Jarmo Laitaharju
Seuran perustaminen
Perustamiskokous pidettiin Kaskisten seurojen talolla 2. Kesäkuuta 1969. Seuraa oli perustamassa 13 laivuria, Erkki Aalto, Aarne Peltoniemi, Juhani Tepponen, Maiju Kivekäs, Eelis Peltoniemi, Seppo Savukoski, Erkki Markkanen, Simo Peräkorpi, Tarmo Malkakorpi, Jouko Uusila, Eino Vuorinen ja Veijo Johansson.
Ensimmäiseksi kommodoriksi valittiin Veijo Johansson ja vara kommodoriksi Simo Peräkorpi. Pöytäkirjaa piti Erkki Markkanen. Kaskisten Navigaatioseura r.y. on hyväksytty 21.10.1969 yhdistysrekisteriin n:o lla 102108. Tätä edelsi Oikeusministeriön Yhdistysrekisteritoimiston vaatimat korjaukset sääntöihin.
1970-luku
Oli seuran toiminnassa koulutuksien ja viihteellisen toiminnan lisäksi ehdotuksien tekemistä satamaolojen parantamiseksi Kaskisissa. Optimisti purjehtijoiden leirit ja purjehdusillat tapahtuivat Erkki Markkasen ohjaamina. Seuran jäsenet olivat vitaalisessa iässä, josta johtuen rantalepikossa oli joskus inhimillistä kuhinaa. Tästä lienee seurauksena jotain pysyvämpää laivurien elämään. 70-luvun puolivälillä elettiin öljykriisin aikaa, seurankin toiminnassa oli laman aikaa, olihan kesä -74 ennätyksellisen sateinen ja viileä.
10-vuotisjuhlia juhlittiin 15. syyskuuta 1979 ravintola Kaskessa. Vuoden laivurin kiertopalkinnon ensimmäisen ruorin lahjoitti Suomen Navigaatioliitto 1979 10-vuotisjuhlassa. Nyt käytössä lienee 3. ruori. Kaskisten Meripelastusyhdistys lahjoitti puheenjohtajan nuijan, joka oli valmistettu merenpohjalta löytyneen hylyn tammesta. Moottorivenekerho lahjoitti vapaan käyttökerran seuran majalle. Seuran jäsenmäärä oli -79 vuoden lopussa 63 laivuria.
1980- luku
Oli seuran toiminnassa lähinnä sääntöjen määrittämää tehtävää. Kommodorina Juhani Kuitu ja sihteerinä Ilkka Foudila. Laivureita koulutettiin, suunniteltiin seuralle veneen hankkimista. Selvitettiin Gåshällanin merivartioaseman saunan saamista seuran käyttöön. Toisena vaihtoehtona tukikohdaksi haaveiltiin Kristiinankaupungin tyhjilleen jääneen luotsiaseman tiloja. 80-luvun lopulla aloitettiin sataman rakennusprojekti ja syksyllä -89 selvitettiin laiturin rakennusvaihtoehtoja. Kaskisten kaupungin kanssa tehdyn sopimuksen mukaan laiturin paikaksi sovittiin uuden kalastaman sisälahti ja laiturille piti tulla 30 venepaikkaa vuoden 1991 aikana. Laituri päätettiin tehdä kelluvaksi ponttonilaituriksi, jossa oli 6 kpl 6m pituisia teräselementtejä, pienille veneille aisat ja isommille poijupaikat. Laituripaikoista oli Kaskisissa puutetta, ei ollut vielä Eskilsön lossia.
1990-luku
Alkoi sataman rakentamisella. Kiinteällä aallonmurtajalla olevat venepaikat muutettiin kelluvalle laiturille. Keväällä -91 sirklattiin Kurikassa vanhoja sähkötolppia laiturin lankuiksi. Oli kyllä pikkuisen hurjaa touhua, rautaa oli tolpissa ja terä oli kovilla. Kiinnitysaisat tehtiin Kauhajoen AOL :n metalliosastolla, samoin teräksiset ponttonit. Kuljetuksia hoiteli ansiokkaasti edesmennyt Valkaman Erkki Kurikasta. Työmyyrinä veden alla ja päällä toimivat laivurit Anttila ja A Ylimäki, kirvesmiestöissä ansioitui laivuri Arvo Javanainen, muut olivat kykyjensä ja taitojensa mukaan rakentamassa. Juhannukseksi saatiin aisoja paikoilleen. Kommodorina Juhani Kuitu ja sihteerinä Ilkka Foudila.
Tavaraa kului, terästä 7000 kg, sähköpaaluja 50 kpl, ketjua, ruuveja, nauloja yms. runsaasti. Rahaakin tietenkin tarvittiin, luotollinen shekkitili 30 mk, takaajina seuran hallituksen jäsenet. Sopimuksen mukaan laituri oli 1991 kunnossa, paikkojakin olisi saatu sovittu määrä, jos olisi tarvittu. Maksavilla laituripaikoilla oli 12 venettä. 91- kölihaalauksissa Sälgrundin luotsituvalla oli erityispelimanniedustus, mahtavat musisoinnit. Keli oli hieman tuulinen, joku pelimanni lupasi ettei ikänä lähde merelle, jos täältä hengissä selvitään!
Yhteistä kokoontumispaikkaa etsittiin ja ideoitiin -90 luvun alussa, Uusien laivurien koulutusta oli Kaskisissa, veneet seilasivat Merenkurkusta – Ahvenanmaalle – Ruotsiin. Ulkopoliittisesti luotettavat jopa Neuvostoliiton kautta Saimaalle Joensuuhun. Vuoden laivuri kiertopalkinnon nimipaikat tuli täyteen, uusi ruori hankittiin ja ensimmäisenä siihen kirjattiin -92 Arto Ylimäen nimi. Kokoontumispaikka oli edelleen hankinnassa. Sälgrundin luotsiasemalla olevien rakennusten käyttömahdollisuutta selvitettiin, tuloksena oli ettei niitä rakennuksia saada käyttöön.
Juhlavuonna veneiltiin Turun saaristossa, Tukholman saaristossa, Kirsikka kävi katsastamassa Visbyn ja palasi Höga Kustenin kautta kotiin.
1994 seura vietti 25-vuotisjuhlia 12.11.1994 ravintola KASKEssa. Pidettiin hiljainen hetki ESTONIAn haverin uhreille. Juhlittiin, vastaanotettiin huomionosoituksia ja palkittiin ansioituneita.
Suomen navigaatioliiton hallitus oli myöntänyt: Suomen Navigaatioliiton hopeinen ansiomerkki: Foudila Ilkka, Kaseva Veijo ja Kuitu Juhani. Suomen Navigaatioliiton pronssinen ansiomerkki: Anttila Esa, Javanainen Arvo ja Ylimäki Arto.
Kaskisten Navigaatioseura r.y. hallitus -94: Kommodori Juhani Kuitu, varakommodori Mikko Rotola-Pukkila, Juhani Lähdesmäki, Ilkka Foudila, Veijo Kaseva, Jarmo Laitaharju. Varajäsenet Antti Lindfors ja Erkki Valkama.
Joskus -90 luvun puolivälissä joku valopää ehdotti kelluvan kokoontumispaikan rakentamista. Homma lähti käyntiin kommodori Foudilan Ilkan toimesta, kun sopivasti saatiin Botnian jätealtaan ilmastuskompressorin lautta joka jäi pois käytöstä. Lautta odotteli Kirkkolaiturilla pari vuotta, sihteerin Jarmo Laitaharjun veneen vierellä, heti ei oltu kovin innostuneita. 90-luvun alussa laituri hinattiin meripelastusseuran”Sälgrund 2” aluksella Kirkkolaiturille ja nostettiin kokonaisena ylös ja maalattiin ponttonien pohjat.
Seuran tehtävä koulutus, toteutui eri puolilla maakuntaa mm. Jurvassa ja Seinäjoella. Seuran kommodorina toimi Aarno Leinonen -98 alkaen, sihteerinä Jarmo Laitaharju. Vuosi oli ilmoiltaan ja veneilykeleiltään vuosisadan huonoimpiin laskettava. Kölihaalauksetkin yhdistettiin pikkujouluun. Suunniteltiin kelluvan saunan rakentamista.
Vuonna 1999 kelluvan saunan rakentaminen sai vahvistuksen. Javanaisen Arvo löi ässän pöytään:Hommatkaa värkit niin teen meille aluksen, jossa salonki ja saunaosasto. ”Klubiaskin kannessa” Arvolla oli piirustukset ja taustalla ammattitaito useamman veneen ja tuvan rakentamisesta.
Seuran 30 v. tuli täyteen ja puhuttiin vuosijuhlista ja palkitsemisesta. Hallitus ei kuitenkaan halunnut mitään juhlimista. Navigointikoulutus oli Kuidun Jussin hallussa, 10 uutta laivuria.
Suurin projekti oli seuran aluksen rakentaminen. Päämestari oli Arvo Javanainen, talkoolaisina seuran muut aktiivit. Alus sai nimikilpailun jälkeen nimen ”HINTRIIKKA”. Hintriikan toteuttamiseen osallistui sponsoreita, puutavaraa, paneeleita ym., suurimman panoksen antoi Arvo Javanainen työllä ja varmaan myös materiaaleilla.
Hintriikka oli valmiina -99 syksyllä, joitain puutteita oli. Jarmo ja Jussi asensivat saunaan kiuasta. Kivet kiukaaseen ja tuli pesään. Jussi totesi ”pitää lähteä Martta-kerhoon pipareita leipomaan”, ei muuta kuin Jarmo saunaan, muita ei näkynyt, oli muuten hyvät eka löylyt, niin kuin kaikki ovat myöhemmin kehuneet.
-90 luvulla seura osallistui aktiivisesti Kaskisten markkinoille, arpoja myytiin ”Suur-Kaskisen alueella” aktiivisesti, tuotot olivat noin 6000 mk kerta, niillä maksettiin laituriin otettu laina. Palkintoja arpoihin saatiin sponsoreilta, Rotola-Pukkila ja Antti Lindfors ja KauhaBisnes.
2000 -luku
Uuden vuosituhannen alkaessa syksyllä Jarmolla tuli puolivuosisataa täyteen. Laiturilla juhlittiin, tarjoiluista ja eväistä huolehti maankuulu pitokokki Maila. Ei ollut Mailalla vielä suunnistustaidot nykymallilla. Eksyi pahoon pimiässä toiselle puolelle laituria, toiseen veneeseen, Niin alkoi Mailan merinaisen elämä.
Seuraavana vuonna alettiin käyttää Hintriikkaa kokovuotiseen käyttöön. Sauna oli koko talven käytössä. Avantouinti on antanut pikanttia lisää merenkulkijain ankeaan talveen. Muutenkin kesällä oli iloista toimintaa ja saunomista laituriporukalla.
Talvi oli innokkaiden saunojien ja avantouijien juhlaa, Hintriikka on nyt tosi tarpeeseen. Jussi opetti uusia laivureita Kauhajoella, pienet koepurjehdukset ja diplomien jako satamassa oli seuran mission toteutusta parhaimmin. Nuorille oli Optarikurssia kaupungilla heinäkuulla, osallistujia olisi sopinut enemmänkin. Arto Ylimäki oli kommodorina ja Jarmo Laitaharju sihteerinä. Jarmo ja Jussi kävi hakemassa Höga Kustenilta eväitä syksyn kölihaalauksiin. Tämä osoittautui hyväksi, vieraatkin osasi juhlapaikalle, hajun perusteella, vastatuulesta huolimatta. Laituri laitettiin talvikuntoon ja Hinriikka siirrettiin väljempään veteen. Vuosi päättyi joulusaunaan.
2003 alku oli jo perinteeksi tullutta saunomista ja avantouintia. Laiturin maalipintojen tilaa oli tarkkailtu huolestuneena jo aikaisemmin.
Laiturille päätettiin tehdä peruskunnostus. Ponttonit purettiin liitoksista 6 m paloiksi, nostettiin ylös ja hiekkapuhallettiin ja maalattiin. Vilponen Heikki-Jussi oli hiab - nosturiautolla korvaamaton seuran jäsen tässä työssä. Maalaus ja uudet sinkit jatkavat laiturin elämää pitkään.
Seuran veneilijät seilasivat Eestissä Saarenmaalla.
Ensi kertaan kuultiin kalasataman rakenteen muutoksista. Suunnitelmissa oli jopa koko sen altaan täyttäminen, tulevan pakastuslaitoksen pohjaksi, jossa seuran satama on.
Vuosi 2004 on seuran historiallinen. Seuran kommodoriksi valittiin Maila Mettomäki, nainen maalta, Jalasjärven Nyrhis perältä. Ei sieltä nyt kovin pitkä järven rantaan ollut, Luopajärven, mutta se oli kuivattu jo 100 vuotta sitten, mutta näki siellä paisuntoja.
Maila on tosi merinainen, pysyy kartalla, jos ei pysy ei seilata, ei muuta kuin ankkuri mereen, jatketaan sitten kun tiedetään missä mennään.
Kirsikalla veneiltiin U: kiin ja Maarianhaminaan, Raumalla pyyhittiin näkit kölin pohjasta, todettiin kartan syvyys lukema oikeaksi .
Varasto- WC-puuvaja rakennusta suunniteltiin. Jollat ja saunapuut pitäisi saada suojaan. Seuran WC lienee ainoa ympäri vuorokauden ja -vuoden oleva WC palvelu Kaskisissa. Kuulopuheiden mukaan sitä ovat käyttäneet jopa valtion viranomaiset.
Vuosi 2005 sujui Mailan äidillisessä huomassa. Sauna ja avanto olivat ahkerassa käytössä. Avantoa ei tarvittu ennen kuin tammikuun lopulla. Varaston- WC rakennus toteutui. Artolta saatiin perävaunun runko, jonka päälle Jarmon farmilla rakennettiin rakennelma. Tämä ”perävaunu” tuotiin rantaan 19.5.2005.
Veneiltiin ainakin Höga Kustenilla, ihailtiin suurta siltaa ja Ulvönin silakkapihvejä muusilla.
Arvo myi ”Hilkun” Paulille. Vene jäi omaan satamaan.
Vuonna 2006 jäät tulivat vasta tammikuun lopulla, sauna ja avanto olivat talven aktiivisessa. Kesä oli lämmin, käytiin Gåshällanilla veneretkellä.
Kesällä perävaunuun oli tuotu kaupungin siirtomääräys lappu. Kalasatamaan oli saatu rahaa, joten satamalahden täyttö aloitetaan syksyllä. Yhteydenotot kaupungin rakennustarkastajaan ja satamakapteeniin selvittivät tilannetta. Satamalahden täyttöä ei tehdä niin laajana kuin alkuperäisissä kuvissa oli, joten tilaa meidän satamalle jäi, laituria pitää siirtää. Rakennustarkastajan ohjeen mukaan haetaan sijoituspaikkalupaa niin Hintriikalle kuin varasto- Wc kärrylle.
Vuosi 2007 alkoi uuden kommodorin Martti Raittilan ohjauksessa, sihteerinä Tuomo Ylimäki. Satamalahtea täytettiin joka oli keväällä valmis. Laiturin siirtoprojekti tehtiin huhtikuun lopulla. Töitä oli laiturin ja poijujen ankkurikivien siirrossa, luiskan siirrossa. Kiinteiden laiturien lankutus uusittiin.
Veneiltiin U: kiin ja Maarianhaminaan. Mennessä tehtiin ”Jussit”, mentiin vikapuolelta saarta, muttei kolissut. Jussi kävi Höga kustenilla ja Pauli loppukesällä U: kissa. Veneily oli aktiivista koko kesän. Kaupungilta saatiin sijoituspaikka luvat joten arvailut ja selittelyt voitiin lopettaa. Seuran satama sai oikean valtameriveneen. Koiviston Juha purjehti Välimereltä Baltic veneen, mukana s/y Astarten purjehduksella Biskajalla oli Arto.
Vuoden lopulla tuli suruviesti, aktiiviseen laituriväkeen kuulunut Hilkka Ylimäki nukkui pois juuri joulun alla.
Vuosi kokous 2008 pidettiin 26 tammikuuta, meri oli edelleen sulana. Avantouimarit pääsivät ensi kerran 24.2 harrastuksensa pariin.
Kesällä toteutettiin kauan suunniteltu nuorisokoulutus. Jollakurssilla 14.-15.6 oli 22 innokasta nuorta. Opettajina Pauli Nevanranta, Juhani Kuitu ja Kristiinasta KSF: n kommodori Leif Sjögvist. Tapahtumaan saatiin Kaskisten kaupungin avustusta ja se koettiin onnistuneeksi.
Purjehdusta harrastettiin aktiivisesti. Koiviston Juha osallistui Gotland rund kilpailuun, Paavo ja Jarmo pyörähti Kirsikalla Höga Kustenilla, Eira ja Jussi Vaasan reissulla, Maila ja Tuppu U:kin reissulla, Pauli ja Terhikin kävivät jossain etelässä.. Laiturilla pursien määrä lisääntyi, Simanen toi etelästä Sjö Fock veneen. Simasen perhe sai uuden merimiehen, 9.9.2008 syntyi laituriväen nuorimmainen Lauri, onnea kaikilta!!
Hintriikka sai uuden maalin pintaan. Lieneekö porukka vanhentunut, jolloin tasapainoaisti heikkenee kun laiturilta putoillaan veteen vähän väliä. Viimeisessä tapauksessa ei ainakaan alkoholilla ollut osuutta. Pelastustikkaiden tarve on tullut esiin, varmaan ensi kesänä sellaiset löytyy laiturin varusteista. Vuosi päätettiin perinteiseen puurojuhlaan 20.12
Vuosi 2009 on seuran 40 v juhlavuosi. Juhlat järjestetään 6.6.2009 Bladin talolla. Hallitus on hakenut kunniamerkkejä ansioituneille.
Tuppu ja Maila purjehti uudemman veneensä vapun aikoihin Turusta Kaskisiin.
Laituriin päätettiin tehdä jatkoa. 2 kpl uusia 6 m ponttoneita on teon alla Kauhajoen AOL metalliverstaalla. Toukokuun toisella viikolla ponttonit on maalattu ja laituri saa 6 m jatkoa. Ensimmäinen jatko 6 m on varmaan juhlapäivänä valmiina. Veneiden määrä on lisääntynyt ja niiden mukana toivotaan aktiivista porukkaa myös seuratyöhön.
Seuran hallitus 2009: Kommodori Martti Raittila, Varakommodori Paavo Mäki, Jouko Sonninen, Pauli Nevanranta, Marko Niemi, Tuomo Ylimäki, varajäsenet Jarmo Laitaharju ja Arto Ylimäki.
Historiikki seuran 40-vuotisjuhlaan koonnut Jarmo Laitaharju
Seuran perustaminen
Perustamiskokous pidettiin Kaskisten seurojen talolla 2. Kesäkuuta 1969. Seuraa oli perustamassa 13 laivuria, Erkki Aalto, Aarne Peltoniemi, Juhani Tepponen, Maiju Kivekäs, Eelis Peltoniemi, Seppo Savukoski, Erkki Markkanen, Simo Peräkorpi, Tarmo Malkakorpi, Jouko Uusila, Eino Vuorinen ja Veijo Johansson.
Ensimmäiseksi kommodoriksi valittiin Veijo Johansson ja vara kommodoriksi Simo Peräkorpi. Pöytäkirjaa piti Erkki Markkanen. Kaskisten Navigaatioseura r.y. on hyväksytty 21.10.1969 yhdistysrekisteriin n:o lla 102108. Tätä edelsi Oikeusministeriön Yhdistysrekisteritoimiston vaatimat korjaukset sääntöihin.
1970-luku
Oli seuran toiminnassa koulutuksien ja viihteellisen toiminnan lisäksi ehdotuksien tekemistä satamaolojen parantamiseksi Kaskisissa. Optimisti purjehtijoiden leirit ja purjehdusillat tapahtuivat Erkki Markkasen ohjaamina. Seuran jäsenet olivat vitaalisessa iässä, josta johtuen rantalepikossa oli joskus inhimillistä kuhinaa. Tästä lienee seurauksena jotain pysyvämpää laivurien elämään. 70-luvun puolivälillä elettiin öljykriisin aikaa, seurankin toiminnassa oli laman aikaa, olihan kesä -74 ennätyksellisen sateinen ja viileä.
10-vuotisjuhlia juhlittiin 15. syyskuuta 1979 ravintola Kaskessa. Vuoden laivurin kiertopalkinnon ensimmäisen ruorin lahjoitti Suomen Navigaatioliitto 1979 10-vuotisjuhlassa. Nyt käytössä lienee 3. ruori. Kaskisten Meripelastusyhdistys lahjoitti puheenjohtajan nuijan, joka oli valmistettu merenpohjalta löytyneen hylyn tammesta. Moottorivenekerho lahjoitti vapaan käyttökerran seuran majalle. Seuran jäsenmäärä oli -79 vuoden lopussa 63 laivuria.
1980- luku
Oli seuran toiminnassa lähinnä sääntöjen määrittämää tehtävää. Kommodorina Juhani Kuitu ja sihteerinä Ilkka Foudila. Laivureita koulutettiin, suunniteltiin seuralle veneen hankkimista. Selvitettiin Gåshällanin merivartioaseman saunan saamista seuran käyttöön. Toisena vaihtoehtona tukikohdaksi haaveiltiin Kristiinankaupungin tyhjilleen jääneen luotsiaseman tiloja. 80-luvun lopulla aloitettiin sataman rakennusprojekti ja syksyllä -89 selvitettiin laiturin rakennusvaihtoehtoja. Kaskisten kaupungin kanssa tehdyn sopimuksen mukaan laiturin paikaksi sovittiin uuden kalastaman sisälahti ja laiturille piti tulla 30 venepaikkaa vuoden 1991 aikana. Laituri päätettiin tehdä kelluvaksi ponttonilaituriksi, jossa oli 6 kpl 6m pituisia teräselementtejä, pienille veneille aisat ja isommille poijupaikat. Laituripaikoista oli Kaskisissa puutetta, ei ollut vielä Eskilsön lossia.
1990-luku
Alkoi sataman rakentamisella. Kiinteällä aallonmurtajalla olevat venepaikat muutettiin kelluvalle laiturille. Keväällä -91 sirklattiin Kurikassa vanhoja sähkötolppia laiturin lankuiksi. Oli kyllä pikkuisen hurjaa touhua, rautaa oli tolpissa ja terä oli kovilla. Kiinnitysaisat tehtiin Kauhajoen AOL :n metalliosastolla, samoin teräksiset ponttonit. Kuljetuksia hoiteli ansiokkaasti edesmennyt Valkaman Erkki Kurikasta. Työmyyrinä veden alla ja päällä toimivat laivurit Anttila ja A Ylimäki, kirvesmiestöissä ansioitui laivuri Arvo Javanainen, muut olivat kykyjensä ja taitojensa mukaan rakentamassa. Juhannukseksi saatiin aisoja paikoilleen. Kommodorina Juhani Kuitu ja sihteerinä Ilkka Foudila.
Tavaraa kului, terästä 7000 kg, sähköpaaluja 50 kpl, ketjua, ruuveja, nauloja yms. runsaasti. Rahaakin tietenkin tarvittiin, luotollinen shekkitili 30 mk, takaajina seuran hallituksen jäsenet. Sopimuksen mukaan laituri oli 1991 kunnossa, paikkojakin olisi saatu sovittu määrä, jos olisi tarvittu. Maksavilla laituripaikoilla oli 12 venettä. 91- kölihaalauksissa Sälgrundin luotsituvalla oli erityispelimanniedustus, mahtavat musisoinnit. Keli oli hieman tuulinen, joku pelimanni lupasi ettei ikänä lähde merelle, jos täältä hengissä selvitään!
Yhteistä kokoontumispaikkaa etsittiin ja ideoitiin -90 luvun alussa, Uusien laivurien koulutusta oli Kaskisissa, veneet seilasivat Merenkurkusta – Ahvenanmaalle – Ruotsiin. Ulkopoliittisesti luotettavat jopa Neuvostoliiton kautta Saimaalle Joensuuhun. Vuoden laivuri kiertopalkinnon nimipaikat tuli täyteen, uusi ruori hankittiin ja ensimmäisenä siihen kirjattiin -92 Arto Ylimäen nimi. Kokoontumispaikka oli edelleen hankinnassa. Sälgrundin luotsiasemalla olevien rakennusten käyttömahdollisuutta selvitettiin, tuloksena oli ettei niitä rakennuksia saada käyttöön.
Juhlavuonna veneiltiin Turun saaristossa, Tukholman saaristossa, Kirsikka kävi katsastamassa Visbyn ja palasi Höga Kustenin kautta kotiin.
1994 seura vietti 25-vuotisjuhlia 12.11.1994 ravintola KASKEssa. Pidettiin hiljainen hetki ESTONIAn haverin uhreille. Juhlittiin, vastaanotettiin huomionosoituksia ja palkittiin ansioituneita.
Suomen navigaatioliiton hallitus oli myöntänyt: Suomen Navigaatioliiton hopeinen ansiomerkki: Foudila Ilkka, Kaseva Veijo ja Kuitu Juhani. Suomen Navigaatioliiton pronssinen ansiomerkki: Anttila Esa, Javanainen Arvo ja Ylimäki Arto.
Kaskisten Navigaatioseura r.y. hallitus -94: Kommodori Juhani Kuitu, varakommodori Mikko Rotola-Pukkila, Juhani Lähdesmäki, Ilkka Foudila, Veijo Kaseva, Jarmo Laitaharju. Varajäsenet Antti Lindfors ja Erkki Valkama.
Joskus -90 luvun puolivälissä joku valopää ehdotti kelluvan kokoontumispaikan rakentamista. Homma lähti käyntiin kommodori Foudilan Ilkan toimesta, kun sopivasti saatiin Botnian jätealtaan ilmastuskompressorin lautta joka jäi pois käytöstä. Lautta odotteli Kirkkolaiturilla pari vuotta, sihteerin Jarmo Laitaharjun veneen vierellä, heti ei oltu kovin innostuneita. 90-luvun alussa laituri hinattiin meripelastusseuran”Sälgrund 2” aluksella Kirkkolaiturille ja nostettiin kokonaisena ylös ja maalattiin ponttonien pohjat.
Seuran tehtävä koulutus, toteutui eri puolilla maakuntaa mm. Jurvassa ja Seinäjoella. Seuran kommodorina toimi Aarno Leinonen -98 alkaen, sihteerinä Jarmo Laitaharju. Vuosi oli ilmoiltaan ja veneilykeleiltään vuosisadan huonoimpiin laskettava. Kölihaalauksetkin yhdistettiin pikkujouluun. Suunniteltiin kelluvan saunan rakentamista.
Vuonna 1999 kelluvan saunan rakentaminen sai vahvistuksen. Javanaisen Arvo löi ässän pöytään:Hommatkaa värkit niin teen meille aluksen, jossa salonki ja saunaosasto. ”Klubiaskin kannessa” Arvolla oli piirustukset ja taustalla ammattitaito useamman veneen ja tuvan rakentamisesta.
Seuran 30 v. tuli täyteen ja puhuttiin vuosijuhlista ja palkitsemisesta. Hallitus ei kuitenkaan halunnut mitään juhlimista. Navigointikoulutus oli Kuidun Jussin hallussa, 10 uutta laivuria.
Suurin projekti oli seuran aluksen rakentaminen. Päämestari oli Arvo Javanainen, talkoolaisina seuran muut aktiivit. Alus sai nimikilpailun jälkeen nimen ”HINTRIIKKA”. Hintriikan toteuttamiseen osallistui sponsoreita, puutavaraa, paneeleita ym., suurimman panoksen antoi Arvo Javanainen työllä ja varmaan myös materiaaleilla.
Hintriikka oli valmiina -99 syksyllä, joitain puutteita oli. Jarmo ja Jussi asensivat saunaan kiuasta. Kivet kiukaaseen ja tuli pesään. Jussi totesi ”pitää lähteä Martta-kerhoon pipareita leipomaan”, ei muuta kuin Jarmo saunaan, muita ei näkynyt, oli muuten hyvät eka löylyt, niin kuin kaikki ovat myöhemmin kehuneet.
-90 luvulla seura osallistui aktiivisesti Kaskisten markkinoille, arpoja myytiin ”Suur-Kaskisen alueella” aktiivisesti, tuotot olivat noin 6000 mk kerta, niillä maksettiin laituriin otettu laina. Palkintoja arpoihin saatiin sponsoreilta, Rotola-Pukkila ja Antti Lindfors ja KauhaBisnes.
2000 -luku
Uuden vuosituhannen alkaessa syksyllä Jarmolla tuli puolivuosisataa täyteen. Laiturilla juhlittiin, tarjoiluista ja eväistä huolehti maankuulu pitokokki Maila. Ei ollut Mailalla vielä suunnistustaidot nykymallilla. Eksyi pahoon pimiässä toiselle puolelle laituria, toiseen veneeseen, Niin alkoi Mailan merinaisen elämä.
Seuraavana vuonna alettiin käyttää Hintriikkaa kokovuotiseen käyttöön. Sauna oli koko talven käytössä. Avantouinti on antanut pikanttia lisää merenkulkijain ankeaan talveen. Muutenkin kesällä oli iloista toimintaa ja saunomista laituriporukalla.
Talvi oli innokkaiden saunojien ja avantouijien juhlaa, Hintriikka on nyt tosi tarpeeseen. Jussi opetti uusia laivureita Kauhajoella, pienet koepurjehdukset ja diplomien jako satamassa oli seuran mission toteutusta parhaimmin. Nuorille oli Optarikurssia kaupungilla heinäkuulla, osallistujia olisi sopinut enemmänkin. Arto Ylimäki oli kommodorina ja Jarmo Laitaharju sihteerinä. Jarmo ja Jussi kävi hakemassa Höga Kustenilta eväitä syksyn kölihaalauksiin. Tämä osoittautui hyväksi, vieraatkin osasi juhlapaikalle, hajun perusteella, vastatuulesta huolimatta. Laituri laitettiin talvikuntoon ja Hinriikka siirrettiin väljempään veteen. Vuosi päättyi joulusaunaan.
2003 alku oli jo perinteeksi tullutta saunomista ja avantouintia. Laiturin maalipintojen tilaa oli tarkkailtu huolestuneena jo aikaisemmin.
Laiturille päätettiin tehdä peruskunnostus. Ponttonit purettiin liitoksista 6 m paloiksi, nostettiin ylös ja hiekkapuhallettiin ja maalattiin. Vilponen Heikki-Jussi oli hiab - nosturiautolla korvaamaton seuran jäsen tässä työssä. Maalaus ja uudet sinkit jatkavat laiturin elämää pitkään.
Seuran veneilijät seilasivat Eestissä Saarenmaalla.
Ensi kertaan kuultiin kalasataman rakenteen muutoksista. Suunnitelmissa oli jopa koko sen altaan täyttäminen, tulevan pakastuslaitoksen pohjaksi, jossa seuran satama on.
Vuosi 2004 on seuran historiallinen. Seuran kommodoriksi valittiin Maila Mettomäki, nainen maalta, Jalasjärven Nyrhis perältä. Ei sieltä nyt kovin pitkä järven rantaan ollut, Luopajärven, mutta se oli kuivattu jo 100 vuotta sitten, mutta näki siellä paisuntoja.
Maila on tosi merinainen, pysyy kartalla, jos ei pysy ei seilata, ei muuta kuin ankkuri mereen, jatketaan sitten kun tiedetään missä mennään.
Kirsikalla veneiltiin U: kiin ja Maarianhaminaan, Raumalla pyyhittiin näkit kölin pohjasta, todettiin kartan syvyys lukema oikeaksi .
Varasto- WC-puuvaja rakennusta suunniteltiin. Jollat ja saunapuut pitäisi saada suojaan. Seuran WC lienee ainoa ympäri vuorokauden ja -vuoden oleva WC palvelu Kaskisissa. Kuulopuheiden mukaan sitä ovat käyttäneet jopa valtion viranomaiset.
Vuosi 2005 sujui Mailan äidillisessä huomassa. Sauna ja avanto olivat ahkerassa käytössä. Avantoa ei tarvittu ennen kuin tammikuun lopulla. Varaston- WC rakennus toteutui. Artolta saatiin perävaunun runko, jonka päälle Jarmon farmilla rakennettiin rakennelma. Tämä ”perävaunu” tuotiin rantaan 19.5.2005.
Veneiltiin ainakin Höga Kustenilla, ihailtiin suurta siltaa ja Ulvönin silakkapihvejä muusilla.
Arvo myi ”Hilkun” Paulille. Vene jäi omaan satamaan.
Vuonna 2006 jäät tulivat vasta tammikuun lopulla, sauna ja avanto olivat talven aktiivisessa. Kesä oli lämmin, käytiin Gåshällanilla veneretkellä.
Kesällä perävaunuun oli tuotu kaupungin siirtomääräys lappu. Kalasatamaan oli saatu rahaa, joten satamalahden täyttö aloitetaan syksyllä. Yhteydenotot kaupungin rakennustarkastajaan ja satamakapteeniin selvittivät tilannetta. Satamalahden täyttöä ei tehdä niin laajana kuin alkuperäisissä kuvissa oli, joten tilaa meidän satamalle jäi, laituria pitää siirtää. Rakennustarkastajan ohjeen mukaan haetaan sijoituspaikkalupaa niin Hintriikalle kuin varasto- Wc kärrylle.
Vuosi 2007 alkoi uuden kommodorin Martti Raittilan ohjauksessa, sihteerinä Tuomo Ylimäki. Satamalahtea täytettiin joka oli keväällä valmis. Laiturin siirtoprojekti tehtiin huhtikuun lopulla. Töitä oli laiturin ja poijujen ankkurikivien siirrossa, luiskan siirrossa. Kiinteiden laiturien lankutus uusittiin.
Veneiltiin U: kiin ja Maarianhaminaan. Mennessä tehtiin ”Jussit”, mentiin vikapuolelta saarta, muttei kolissut. Jussi kävi Höga kustenilla ja Pauli loppukesällä U: kissa. Veneily oli aktiivista koko kesän. Kaupungilta saatiin sijoituspaikka luvat joten arvailut ja selittelyt voitiin lopettaa. Seuran satama sai oikean valtameriveneen. Koiviston Juha purjehti Välimereltä Baltic veneen, mukana s/y Astarten purjehduksella Biskajalla oli Arto.
Vuoden lopulla tuli suruviesti, aktiiviseen laituriväkeen kuulunut Hilkka Ylimäki nukkui pois juuri joulun alla.
Vuosi kokous 2008 pidettiin 26 tammikuuta, meri oli edelleen sulana. Avantouimarit pääsivät ensi kerran 24.2 harrastuksensa pariin.
Kesällä toteutettiin kauan suunniteltu nuorisokoulutus. Jollakurssilla 14.-15.6 oli 22 innokasta nuorta. Opettajina Pauli Nevanranta, Juhani Kuitu ja Kristiinasta KSF: n kommodori Leif Sjögvist. Tapahtumaan saatiin Kaskisten kaupungin avustusta ja se koettiin onnistuneeksi.
Purjehdusta harrastettiin aktiivisesti. Koiviston Juha osallistui Gotland rund kilpailuun, Paavo ja Jarmo pyörähti Kirsikalla Höga Kustenilla, Eira ja Jussi Vaasan reissulla, Maila ja Tuppu U:kin reissulla, Pauli ja Terhikin kävivät jossain etelässä.. Laiturilla pursien määrä lisääntyi, Simanen toi etelästä Sjö Fock veneen. Simasen perhe sai uuden merimiehen, 9.9.2008 syntyi laituriväen nuorimmainen Lauri, onnea kaikilta!!
Hintriikka sai uuden maalin pintaan. Lieneekö porukka vanhentunut, jolloin tasapainoaisti heikkenee kun laiturilta putoillaan veteen vähän väliä. Viimeisessä tapauksessa ei ainakaan alkoholilla ollut osuutta. Pelastustikkaiden tarve on tullut esiin, varmaan ensi kesänä sellaiset löytyy laiturin varusteista. Vuosi päätettiin perinteiseen puurojuhlaan 20.12
Vuosi 2009 on seuran 40 v juhlavuosi. Juhlat järjestetään 6.6.2009 Bladin talolla. Hallitus on hakenut kunniamerkkejä ansioituneille.
Tuppu ja Maila purjehti uudemman veneensä vapun aikoihin Turusta Kaskisiin.
Laituriin päätettiin tehdä jatkoa. 2 kpl uusia 6 m ponttoneita on teon alla Kauhajoen AOL metalliverstaalla. Toukokuun toisella viikolla ponttonit on maalattu ja laituri saa 6 m jatkoa. Ensimmäinen jatko 6 m on varmaan juhlapäivänä valmiina. Veneiden määrä on lisääntynyt ja niiden mukana toivotaan aktiivista porukkaa myös seuratyöhön.
Seuran hallitus 2009: Kommodori Martti Raittila, Varakommodori Paavo Mäki, Jouko Sonninen, Pauli Nevanranta, Marko Niemi, Tuomo Ylimäki, varajäsenet Jarmo Laitaharju ja Arto Ylimäki.